Cold

Ei hajuakaan kuka tää on

 Vihdoin saatiin lunta ja kunnon talvi. Tommoset -16 asteen pakkaset on kyllä sitä luokkaa että kauheen pitkiä aikoja ei paikallaan pysty olemaan, tai mä en ainakaan pysty kun lähtee käsistä ja jaloista tunto. Lisäksi parin viime vuoden aikana on tullut viheliäisenä oireena silmien vuotaminen ulkoilmassa. Ei siis mitään pientä söpöä vetistelyä, vaan kyyneleet (ja tietysti sitä myöten myös juokseva räkä) valuu vuolaasti ja putoilee pisaroina leuasta. Kaikki ilmavirta ja kylmyys pahentaa tota, ja ainoa mikä siihen auttaa on laskettelulasit joita oon alkanu pitää kylmillä ilmoilla pyöräillessä ja joskus myös kuvausreissuilla jos on tosi kylmä ja/tai sataa räntää tai lunta naamaan. Nyt onneksi lauhtuu kelit taas reilusti niin voi vähän keventää varustusta. Oon käynyt parina päivänä metsässä kattelemassa eläinten jälkiä vaikka kuvattavaa ei sinänsä kauheesti oo siunaantunut. Se on jännä miten ne jäljet on jossain netissä tai kirjan sivuilla niin selkeitä, mutta livenä niiden seuraaminen ja tunnistaminen on ainakin mulle tosi vaikeeta. En mä ota niistä oikein mitään tolkkua. Jonkun pupun ja oravan erottaa, mut tosi moni muu arvailu menee vahvalla mutulla. Siitä huolimatta toi touhu on mielenkiintoista ja antaa käsitystä miten kova kuhina tuolla luonnossa käy sillon kun kukaan ei ole näkemässä. Oispa joku jälkiguru joka vois opettaa noita jäljestyshommia. 

Etsi kuvasta koskikara

Mun aiempi kuoritakki ei oikein enää pärjännyt Helsingin ilmastossa ja tein vihdoin päätöksen hankkia rinnalle uuden, enemmän talvioloihin soveltuvan. Kattelin niitä pitkään netissä ja yritin miettiä, että mikä ois järkevin sijoitus mun rymytouhuihin. Lopulta menin Camuun sovittamaan yhtä takkia, mutta myyjän suosituksesta mukaan tarttui tämä herkkupala (sinisenä) jolla normaalisti hintaa jotain 600+€ mutta nyt lähti mukaan alle 300€ viimeinen kappale. Koko on aika väljä, mutta mitoitettuna niin että sinne mahtuu paksu villapaita ja vielä välitakki tosi kylmille keleille, niin oikeestaan tosi hyvä. Ainut miinus materiaalista joka on aika kovaa ja kahisevaa, mutta sen lupailtiin oleman tosi kestävä ja jotain vuoristo-oloihin suunniteltu blabla. Talvikäytössä pelkkä hangessa käveleminen on niin äänekästä, että takin kahina ei ollu tässä vaiheessa deal breaker mutta saa nähdä muuttuuko mieli pitemmässä juoksussa. Mun käytöllä varusteet joutuu tosi kovalle kulutukselle ja esimerkiksi nää vasta vuoden käytössä olleet kuvaushanskat on kosketusnäyttö-osoiltaan kuluneet sormenpäistä puhki ja ne ei kyllä muutenkaan ole yhtään niin lämpimät kun mitä lupailtiin. Tosin täytyy myöntää, että sen mun edellisen kuoritakin osalla on itsessäkin ollut vikaa. Oon nimittäin pessyt tota mun eco-shelliä vääränlaisella pesuaineella mutta se ei poista sitä faktaa että se kuorikerros on paikoin kulunut sisäpuolelta puhki ja vesi tulee tietyn ajan kuluttua iloisesti läpi. Pidän sen kuitenkin edelleen kevyempänä varatakkina kun en oikein raaski poiskaan heittää. Kyllä se hetken pitää vettä kuitenkin, ehkä mä koitan kyllästää sen uudestaan jos siitä olisi apua.

-16 ja kylähullu.

Seuraava materialistinen haave kuvausreissuja ajatellen on Sorelin superlämpimät talvikengät, mutta en oo saanu aikaiseksi mennä sovittamaan niitä. Mulla on enimmäkseen kuvausreissuilla talviaikaan käytössä joka Haglöfsin vaelluskengät tai Icebugin nastakengät joista jälkimmäiset on itse asiassa yllättäen lämpimämmät. Nastakengät on ehkä semisti mummojuttu, mutta kun dallailen tuolla liukkailla keleillä käsissä välillä 6000€ edestä elektroniikkaa niin on ihan kiva jos ei kauheen helposti kaadu. Aina ei kyllä nastatkaan pelasta ja on tässä tullut kaatuiltuakin. Lumella ja pakkasella on kiva kun ei oo vaatteet mutaliejussa saman tien vaikka nurin menisikin. Tänään oli itse asiassa ihan mukavaa makoilla puuterilumessa kuvaamassa kun oli kunnolla kerrastoa alla ja ainut huoli oli, että pettääkö jää alta. Sekään ei pettänyt. Soreleissa ei ole nastoja, mutta niiden lupailtiin pitävän lämpimänä -70 asti (miten tää on testattu???) joten olen utelias. Ongelmana on usein just se kuvatessa paikoillaan oleminen, ei niinkään käveleminen. Pyöräillessä myös jostain syystä lähtee varpaista herkästi kylmällä tunto mikä on vähän creepyä. 

 

Metsänserkku

Viime aikoina kuvausreissujen saldo on ollut aika lintupainotteista, vaikka parin kettuvinkin perässä oon käyny norkoilemassa niin niiden suhteen ei ole onnistanut. Tälläkin hetkellä taas muutaman tunnin metsäseikkailun jäljiltä kamera on kuvausrepussa lämpenemässä, kun ei kylmällä kelillä voi oikein suoraan tuoda lämpimään sisätiloihin. 

Semmosta herkkua sieltä

Uutena ongelmana on nyt viime aikoina ilmennyt kuvia kortinlukijalla iPadille tuodessa se, että muutama kuva/video silloin tällöin näkyy harmaina laatikoina joita ei voi tuoda tai edes esikatsella, käytännössä ainut mahdollisuus on poistaa ne. Nyt kävi ensimmäistä kertaa niin, että se harmaa laatikko osui ainoan tärkeän palokärkivideon kohdalle eli menetin koko videon ja alkaa tosissaan jurppia toi homma. En oikein tiedä miten menetellä, kun en ole varma voinko enää luottaa noihin muistikortteihin. Yleensä sarjakuvauksella kuvatessa ei oo ihan niin justiinsa, mutta toi osui ikävästi. Kokeilin muistikorttien täydellistä alustusta kun en keksinyt muutakaan, pidetään peukkuja että siitä on apua. Yks mitä mietin, niin en oo varma onko sille itse muistikortille haittaa siitä että sen tuo suoraan pakkasesta sisälle; koska teen usein niin että nappaan ulkona muistikortin taskuun ja alan heti käydä kuvia läpi sisälle tultuani.

T