Osoite vaihtuu

 Se on nyt niin, että kokeilen ainakin toistaiseksi toista blogialustaa tuosta Bloggerin ikuisesta kuvatökkimisestä suivaantuneena. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä, joten voi olla että jään sille tielle. Uusi osoite:

https://rokuron.kuvat.fi/blog/

T

Lumenpaisumus

 Tavallaan on mukava, kun tulee tämmönen kunnon talvi ja lunta ihan perkeleesti. Tossa puoleen reiteen olevassa hangessa tarpoessa kyllä vähän mietin että riittäisköhän vähempikin. Viimeistään siinä vaiheessa kun lämpötila painui plussan puolelle ja se taivaalta turbona tuleva tavara muuttui märiksi räteiksi mietin että vittu. Semmonen pakkaslumi on kuitenki vähän mukavampi alusta häärätä kun kamppeet ei kastu läpi. Takki nyt pitää kosteutta toistaiseksi hyvin, mutta housut ja hanskat ei ja lunta on niin paljon että kyykyssä ollessa perse uppoaa hankeen ja kohta on hanuri märkänä. Oikeestihan mulla ei oo mitään oikeeta syytä valittaa, mut maanantaina kun koittaa töihinlähdön aika ja käynnistelen fillaria varastosta ja jos tää lumikaaos jatkuu niin voi tulla muutama ansaittu ärräpää.

Kävin läheisellä linturuokinnalla toteamassa, että ei näy rottia ei. Jälkiä oli edellisenä päivänä runsaasti mutta nyt ei vähääkään. Mennessä törmäsin tuttuun ja jäin juttelemaan, ja silmäkulmasta näin että joku matala pitkänokkainen lintu kipitti karkuun ruokinnalta kosteikon puskiin. Eihän sitä siellä tietysti enää näkynyt; nyt häiritsee ihan hitosti ajatus siitä, että mikä se oli. Väreistä en nähnyt mitään kun hahmo oli tumma mutta nokka oli semmonen kahlaajamaisen pitkä. Tää ei varmaan selviä ikinä.

Yks ärsyttävä asia on, että tää Blogger vetää kuvanlaadun ihan muusiksi. Kuvaan RAW-muodossa ja muokaan jonka jälkeen muunnan kuvat JPG-muotoon ennenkuin siirrän ne Bloggeriin joka vetää kuvan ihan mössöksi. Tossakin punarintakuvassa Lightroomissa linnun höyhensuomut kauniisti laskettavissa ja lopputulos tommonen hernekeitto. Ei sillä sillee nyt oo väliä, mut ohkaisesti ottaa pattiin kuvata 7000€ välineillä ja käyttää vitusti aikaa harrastukseen ja sit ne kanavat tuoda niitä tuotoksia esiin pilaa sen laadun jonka eteen on tehty niin paljon töitä. Koitan selvitellä tota.

T

Thundercloud

Lunta on tullut ihan naurettavia määriä. Tai se naurattaa vain niin kauan kun ei tarvii fillaroida tai kävellä puntit märkinä tuolla reiteen asti ulottuvassa umpihangessa. Nyt tuli päälle sitten vielä rapsakat pakkaset. Eilen totesin ekaa kertaa tänä talvena, että taisi ulkoillessa olla tarpeeksi vaatetta päällä. Päällekäin kolme(3) villapaitaa, Lekan ohut merino-aluspaita, paksu merinovillapaita ja lekan lampaanvillapaita mallia intin ylijäämä. Näiden päällä Patagonian micro puff-eristetakki ja sen päällä toi mun uusi talvikuoritakki. Kahdet tykit reisitaskuhousujen alla ja kahdet villasukat. Varpaat tosin hieman paleli silti, mietin että olisin tehny fiksusti jos olisin ostanu ihan vähän isompana ne talvisaappaat, nyt se on siinä ja siinä että meneekö yksi vai kaksi sukkaa. Tai menee kaksi, mutta ei kauheesti jää tilaa ilmalle. Kahdella sukalla on se hyvä puoli, että lunta ei mahdu niin paljon kengän varren sisään. Jos olisi vielä halunnut hifistellä, olisi housut voinu olla kyllä topatut laskettelupökät mutta noinkin pärjäsi.

On se! 😍

Näin eilen ekaa kertaa valkoselkätikan. Lintu pyöri ruokinnalla ja välillä lehahti puuhun korkealle rummuttamaan. Kuvat ei ole kummoisia, mutta oon superfiiliksissä siitä koska en ole missään onnistunut ko lajia vielä näkemään. Jos seuraavaksi harmaapää sitten vaikka tulisi kohdalle. Ei vaan, itse asiassa kelpaisi hyvin vaikka fasaani. Hippiäinen. Urpiainen. Taviokuurna. Mikä vaan mikä ei ole talitiainen tai mustarastas, koska niitä riittää. Nisäkkäät on kaikki kadonneet johonkin. Nään kyllä että ruokinnoilla on rotanjälkiä, mutta pupuja tai rottia ei näe missään. Muutamaan otteeseen metsässä kävellessä rusakko vilaukselta, mutta niilläkin on niin hyvä suojaväri että oon huomannut ne vasta siinä vaiheessa kun ne säntää pakoon. Älä käsitä väärin; rakastan lintuja ja niiden kuvaamista mutta mulla alkaa olla tosi ikävä pörröisiä pyllyjä ja isoja silmiä. Pitäisi varmaan suunnata Seurasaareen jos näkisi edes oravia.

Tilasin muutama viikko sitten vihdoin sen uuden tietokoneen. Koska mitään ei voi tehdä normaalisti ja helposti, niin piti tietysti saada tämmöinen superhieno kone jota ei ole hyllyssä vaan joka erikseen kasataan osista. Joo mä tiedän, että en ”tarvi” mun juttuihin noin hienoa konetta, mutta ajatuksena on että se sama mylly riittää mun tarpeisiin vuosikausiksi eteenpäin kuten edellinenkin. En tiiä onko nyt vaan yleistä komponenttipulaa vai missä mennään, mutta toimitusaika on jotain kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen eikä se ole tässä viikkojen kuluessa hirveesti lyhentynyt. Alkaa epätoivo hiipiä puseroon. Nyt vaan sitten odotellaan kun ei muuta voida.

Vielä yksi reipas tanssipylly

T

Kinosten keskellä

 Moi ei kuulu kauheesti mitään uutta. Ostin ne länpimiksi kehutut talvisaappaat ja sain taas kerran todeta olevani hölmö kun lähdin uusilla popoilla ensi töikseni heittämään jotain 10km reissua. Ei rakkolaastareita tai mitään tietenkään mukana. Asteittain yltyvä kipu oli lopulta niin kovaa että astuin toisella jalalla vain päkiällä maahan. Tän jälkeen ostin rakkolaastareita ja sijoitin paketin takintaskuun. Kantapää ei ole vieläkään kokonaan kunnossa ja tästä on ehkä pari viikkoa.

Itse kengät on semilämpimät, mutta huomaan kyllä että hangessa seisoskellessa varpaat silti jäätyy. Koitin eka laittaa popot punttien alle, niin sain myös hankaumahaavan sääreen kun reuna osuu liikkuessa siihen vaikka on tykit alla. Nyt ne saappaat on sitten punttien päällä, mutta tuolla on tällä hetkellä lunta helposti polveen asti joten kengät hörppää metsässä iloisesti lunta joka askeleella ja se voi vaikuttaa tohon varpaiden palelemiseen kun lumi iloisesti sulaa ja kastelee housut ja sukat. Oispa säärystimet.

Yritin Googlailla tietoa lämpökameroista ja valonvahvistimista, mutta totesin että mun käytöllä en kyllä saa perusteltua itelleni miksi tarvitsisin noin kalliin hökötyksen. Kieltämättä voisi olla hyödyllinen monessa jutussa, mutta niin satunnaisesti että ei tonnin edestä. 

Yllätyspiisami

Näin päivänä eräänä sattumalta piisamin pitkästä aikaa kotipurossa. Oikeastaan silmäilin merkkejä liejukanoista (talvehtiiko ne edes Suomessa?) kun huomasin ton jötkäleen mupeltamassa kaislikon reunassa kaikessa rauhassa. Yritin mahdollisimman äänettömästi (korkeassa hangessa ei kovin hiljaisesti siis) siirtyä parempiin asemiin matalammalla sijaitsevien vastapäisten kaislojen väliin, mutta siinä vaiheessa piisami livahti jonnekin kaislojen sekaan ja kadotin näköyhteyden enkä löytänyt sitä enää uudestaan. Olisi supersiistiä jos toi tyyppi asuisi tossa vakituisesti, mutta en oo onnistunut tuon yhden kerran jälkeen näkemään siitä jälkeäkään.

Surmion Ulla

Lintupinnoja on kiva keräillä 

T