Tavallaan on mukava, kun tulee tämmönen kunnon talvi ja lunta ihan perkeleesti. Tossa puoleen reiteen olevassa hangessa tarpoessa kyllä vähän mietin että riittäisköhän vähempikin. Viimeistään siinä vaiheessa kun lämpötila painui plussan puolelle ja se taivaalta turbona tuleva tavara muuttui märiksi räteiksi mietin että vittu. Semmonen pakkaslumi on kuitenki vähän mukavampi alusta häärätä kun kamppeet ei kastu läpi. Takki nyt pitää kosteutta toistaiseksi hyvin, mutta housut ja hanskat ei ja lunta on niin paljon että kyykyssä ollessa perse uppoaa hankeen ja kohta on hanuri märkänä. Oikeestihan mulla ei oo mitään oikeeta syytä valittaa, mut maanantaina kun koittaa töihinlähdön aika ja käynnistelen fillaria varastosta ja jos tää lumikaaos jatkuu niin voi tulla muutama ansaittu ärräpää.
Kävin läheisellä linturuokinnalla toteamassa, että ei näy rottia ei. Jälkiä oli edellisenä päivänä runsaasti mutta nyt ei vähääkään. Mennessä törmäsin tuttuun ja jäin juttelemaan, ja silmäkulmasta näin että joku matala pitkänokkainen lintu kipitti karkuun ruokinnalta kosteikon puskiin. Eihän sitä siellä tietysti enää näkynyt; nyt häiritsee ihan hitosti ajatus siitä, että mikä se oli. Väreistä en nähnyt mitään kun hahmo oli tumma mutta nokka oli semmonen kahlaajamaisen pitkä. Tää ei varmaan selviä ikinä.
Yks ärsyttävä asia on, että tää Blogger vetää kuvanlaadun ihan muusiksi. Kuvaan RAW-muodossa ja muokaan jonka jälkeen muunnan kuvat JPG-muotoon ennenkuin siirrän ne Bloggeriin joka vetää kuvan ihan mössöksi. Tossakin punarintakuvassa Lightroomissa linnun höyhensuomut kauniisti laskettavissa ja lopputulos tommonen hernekeitto. Ei sillä sillee nyt oo väliä, mut ohkaisesti ottaa pattiin kuvata 7000€ välineillä ja käyttää vitusti aikaa harrastukseen ja sit ne kanavat tuoda niitä tuotoksia esiin pilaa sen laadun jonka eteen on tehty niin paljon töitä. Koitan selvitellä tota.
T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tell me?